Kirja essee Jevgeni Zamjatin : Me

 

 

 

                                                 Me

 

Jevgeni Zamjatinin Me on vuosina 1919 – 1921 kirjoittama tieteisromaani. Teosta ei julkaistu Neuvostoliitossa, mutta Zamjatin onnistui toimittamaan sen ulkomaille, jossa se ilmestyi esim. englanniksi, ranskaksi ja tsekin kielellä. Kirjan takia hänet karkotettiin Neuvostoliitosta ja hän lähti Ranskaan, missä hän myöhemmin kuoli 30-luvun lopulla. Kirja julkaistiin Neuvostoliitossa vasta 1980-luvulla. Teoksella on ollut merkittävä vaikutus muihin myöhempiin tieteisromaaneihin, jotka kuvaavat tulevaisuuden yhteiskuntaa.

 

Kirja kertoo miehestä nimeltään D-503, joka on Ainoan Valtion asukas. Asukkaiden pitää noudattaa valtion asettamia tiukkoja sääntöjä eikä heille sallita vapaata tahtoa ja mielikuvitusta. Asukkaat asuvat läpinäkyvissä lasitaloissa, koska kenelläkään ei ole mitään salattavaa. Kirjan tapahtumat sijoittuvat Kaksisataavuotisen sodan jälkeiseen aikaan, josta on selvinnyt vain 0,2 % alkuperäisestä määrästä. Ainoa Valtio on rajattu vihreän muurin sisäpuolelle.

 

D-503 on tavallinen asukas, joka rakentaa integraalia eli avaruusalusta, minkä tarkoituksena on viedä Ainoan Valtion sivistys muille planeetoille. Kirjan alussa D-503 tottelee rutiininomaisesti sääntöjä ja ylistää valtiota. Hänellä on myös rakastaja, O-90. Hän kuitenkin tapaa naisen, I-330, joka rikkoo kaikkia sääntöjä kuten juo alkoholia ja harrastaa seksiä lipukkeista huolimatta. Hän kuitenkin rakastuu häneen ja alkaa näkeä unia, mikä on merkki mielisairaudesta. D-503 saa selville, että I-330 aikoo kaataa Ainoan Valtion hallituksen. I-330 vie salaa D-503 muurin ulkopuolelle tapaamaan ihmisiä, jotka asuvat muurin ulkopuolella. D-503 haluaa mukaan vallankumoukseen vapauttamaan valtio diktatuurista. Ensin vallankumoukselliset kapinoivat valtion johtajaa vastaan ja yrittävät kaapata integraalin mikä kuitenkin epäonnistuu. Ainoa Valtio järjestää kaikille asukkaille operaation, joka poistaa mielikuvituksen. Ensin D-503 innostuu ajatuksesta, mutta I-330 muuttaa hänen mielipiteensä. Valtion johtaja kutsuu D-503:n luokseen ja hän kuitenkin tunnustaa kaiken. Kaikille asukkaille tehdään operaatio ja D-503 ilmiantaa I:n. I ja kaikki muutkin kapinalliset tuomitaan kuolemaan.

 

Kirjaa ei julkaistu Neuvostoliitossa, koska katsottiin, että se kuvasi heidän omaa yhteiskuntaansa ivallisesti.  Kirja julkaistiin Neuvostoliitossa vasta 1980-luvulla.Se oli dystopiakirjallisuuden edelläkävijä. Ihmiskunnan tulevaisuus on kiehtonut kautta aikojen kirjallisuudessa. Dystopia voidaan määritellä tulevaisuuden epätoivotuksi yhteiskunnaksi, unelmayhteiskunnan vastakohdaksi. Teoksella on ollut merkittävä vaikutus muihin myöhempiin tieteisromaaneihin, jotka kuvaavat tulevaisuuden yhteiskuntaa kuten George Orwellin romaani 1984. Tänä päivänä erittäin suosittu Nälkäpeli kirjasarja on nuorisolle suunnattua dystopiakirjallisuutta.

 

Mielestäni kirjaa oli paikoitellen vaikeaa lukea, koska kirjailija käyttää paljon vertauskuvia ja pohdiskelua.

Ole sinä, niin minä olen - runo

Ole sinä töissä, niin minä olen lomalla. Ole sinä pimeys, niin minä olen valo. Ole sinä ilta, niin minä olen aamun kajo. Jos sinulla on kiire, minulla on aikaa. Jos sinä et jaksa, niin minä kannan. Silloin sinä otat ja minä annan. Ole sinä hymy, niin minä olen nauru. Ole sinä koti, niin minä olen matka. Ole sinä kuu, niin minä olen tähdet. Jos sinä jäät, niin minä lähden.

Haiku

Luonnon helmassa
löytyy uusi elämä
kaunis ja herkkä

Kaksi kuuden sanan novellia

Pidän valosta.
Juhannus.
Ihana lämmin kesä.


Päivä rannalla.
Meri kimmeltää.
Suuri vapaus.

Sattumia

Sattumia kohtaus " Neljä kuvaa siitä miten ihminen ällistyy kuullessaan yllättäen uuden ajatuksen " oli mielestäni ihan hyvä ja hauska. Se oli alkuun yllättävä ja sen jälkeen se toisti itseään. Kohtauksessa tuli henkilö lavalle ja häntä haukuttiin paskaksi, jonka jälkeen hän kaatui kuolleena maahan. Kohtaus eteni saman kaavan mukaan kaikkien henkilöiden kohdalla. Kohtauksessa henkilöt eivät kestä negatiivista arvostelua ja se tulee niin suurena järkytyksenä, että he kuolevat. En muuttaisi teatterin toteutusta mitenkään. Se oli mielestäni erittäin toimiva ja hyvin toteutettu. Se oli sopivan mittainen eikä missään vaiheessa kyllästynyt. Tunnelma oli humoristinen. Näyttelijät olivat hyviä ja sopivat hyvin rooleihinsa. He eläytyivät erinomaisesti suorituksiinsa. Lavastus, puvustus, ääni ja valot olivat mielestäni todella hyvät ja tukivat hyvin näytelmää.

Sarjakuva-analyysi

                                         Sarjakuva-analyysi

 

Albumin Biggles, Tiikerin jäljillä on tehnyt Björn Karlström. Kustantajana on kustannus oy semic ja albumi julkaistiin vuonna 1978. Biggles sarjakuvia on tehty jo yli viidenkymmenen vuoden ajan ja suurimman osan niistä on tehnyt W.E Johns. Björn Karlström on tehnyt neljä albumia. Biggles sarjakuvat luokitellaan seikkailusarjakuviin.

Albumin päähenkilö on Majuri James Bigglesworth, jota kutsutaan Bigglesiksi. Hän on Brittiläisen salaisen palvelun agentti ja lentäjä. Biggles kutsutaan yleensä apuun vaarallisiin tehtäviin. Sivuhenkilöitä ovat kapteeni Algy, Luutnantti Ginger, John ” Tiikeri ” ja Kenraali Raymond. Kapteeni Algy on Bigglesin serkku ja apuri. Luutnantti Ginger oli ennen Bigglein oppilas, joka on aina valmis hurjapäisiin seikkailuihin. John ” Tiikeri ” on tarinan pahis. Hän harrastaa lentokoneiden keräilyä. Kenraali Raymond on Bigglesin esimies ja Englantilaisen tiedustelupalvelun johtaja.

Biggles ja Algy viettävät rauhallista viikonloppua Algyn kartanossa. He saavat kuitenkin puhelu Raymondilta ja heitä odottaa tehtävä. Heidän pitää lentää Cornwalliin ja tavata Raymond majatalo aamunkoitossa. Siellä he saavat Raymondilta kirjeen, missä lukee, että heidän pitää mennä huoneeseen 13 seuraavana aamuna. Yöllä kuitenkin Raymond kidnapataan huoneesta. Biggles ja Algy huomaavat sen aamulla kun he menevät huoneeseen ja huone on ihan sekaisin. He seuraavat johtolankoja ja löytävät kidnappaajat lähellä olevasta kartanosta. Biggles yrittää pelastaa Raymondin, mutta joutuu itse vangiksi. Algy soittaa apua ja Ginger tulee paikalle. Selviää, että kidnappaajat haluavat vaihtaa Raymondin akillekseen, joka suojaa lentokonetta pommeilta ja he haluavat pois maasta. Bigglesin pitää lentää lentokone pois maasta. Lentokone nousi ilmaan ja samaan aikaan Algy ja Ginger lähtivät perään omilla lentokoneillaan. Kidnappaajien kuului vaihtaa lentokone sukellusveneeseen, mikä odotti meressä. Biggles törmäsi tahalleen sukellusveneeseen ja kone putosi mereen. Vieressä oli karikko, joten Biggles ja Raymond uivat sinne karkuun. Kidnappaajat Tiikerin johdolla lähtivät jahtaamaan heitä aseilla. Samaan aikaan Algy ja Ginger lensivät paikalle ja alkoivat tulittaa kidnappaajia. He pelastivat Bigglesin ja Raymondin. Tiikeri ja muut kidnappaajat vangittiin.

Tapahtumat sijoittuvat pääsääntöisesti Cornwallissa sijaitsevaan kartanoon, lentokoneeseen ja mereen. Sarjakuvassa esiintyy paljon lentokoneita. Elottomia tekijöitä kuvataan jonkin verran.

Hahmot on kuvattu terveinä ja urheilullisina kavereina. Rahakin näkyy esim.  Algy asuu isossa kartanossa. Vallankäyttö näkyy aika selvästi. Kidnappaajien joukossa on selkeä johtaja ja muut tottelevat häntä. Myös Raymond antaa käskyjä ja muut noudattavat häntä. Hahmot on jaettu selvästi hyviin ja pahoihin. Ei ole henkilöitä hyvän ja pahan välillä. Hyvät ratkovat arvoituksia ja pahat ovat rikollisia.

Sarjakuvassa kuvat on piirretty selkeästi ja lukijan on helppo tajuta asiat kuvien perusteella. Värejä on myös käytetty voimakkaasti. Henkilöiden tunnetila on helppo tajuta. Sen näkee henkilöiden ilmeistä ja eleistä. Sarjakuvan kuvakulma on kuvattu sivusta eikä kuvakulma vaihdu missään vaiheessa. Mittasuhteet ovat aika todenmukaisia.

Sarjakuvassa käytetään aika paljon selostustekstiä. Selostustekstien avulla on helpompi hahmottaa mitä tapahtuu. Teksti selittää kuvaa. Selostusteksti viittaa lähinnä niihin tapahtumiin joita kuvataan.

Jännittävin ja kiinnostavin kohta albumissa oli loppu. Koko albumi oli jännittävä, mutta lopussa oli eniten toimintaa ja kaikki ratkesi. Pidin albumista todella paljon, koska siinä riitti toimintaa.

 

Runo blogi

Vastauksia Lauran kysymyksiin

1. Luetko yleensä runoja?

-En lue

2. Millaisia runoja luit Karaoke-projektia varten?

-Luin Heli Slungan Orjan kirja, Rukoile sinä poika

Se oli synkkä, outo ja siinä käytettiin rivoa kieltä.

-Luin Pauliina Haasjoen Hiukset, Pystysuorat linjat

Se oli todella lyhyt ja sekava. En ymmärtänyt mitä siinä kerrottiin

-Luin Hannimari Heinon Alkaa meri, ranta roihuaa

Se oli hauska ja sopivan pituinen. Se oli aika selkeä.

-Luin Jukka Viikilän Runoja 2, Luoti matkaa halki

Siinä kuvattiin selkeästi ampumista. Se oli synkkä ja raaka.

3. Tunsitko entuudestaan runoilijaa, jonka valitsitte Karaokeen?

-En tuntenut

4. Mitä ajatuksia lukemasi runot sinussa herättivät?

-Suurin osa oli aika synkkiä ja outoja. Jotkut olivat ihan hauskoja.

5. Aiotko jatkaa runojen lukemista itsenäisesti?

- En aio jatkaa runojen lukemista. En saa niistä oikein selvää.