tiistai 6. joulukuuta 2016

Mad manners: seikkailijan etiketti

Kirjan on kirjoittanut Tuomas Milonoff ja Riku Rantala. Sen on julkaissut WSOY ja se julkaistiin 2012. Teksti on kirjoitettu, jotta reissaajat olisivat tietoisia eri maiden kulttuureista ja tavoista. Kirja käsitteleekin eri maailmankolkkien tapakulttuureita. Kirja on kirjoitettu omien kokemusten pohjalta ja sisältää paljon asioita, joita ei tavallisista matkaoppaista löydy. Tieto pohjautuu omiin kokemuksiin, joten uskon, että se on pätevää.
Kirjaa kerrotaan omatoimimatkaajien Riku Rantalan ja Tuomas Milonoffin näkökulmasta. Kirjassa käsitellään myös paikallisien suhtautumista länsimaalaisiin reissaajiin. Tieto kerätään pääasiassa omien kokemusten perusteella, mutta lähteitäkin on käytetty. Lähteet vaikuttavat luotettavilta. Kerrontatyyli on Madventures tv-ohjelmasta tuttu rento puhekieli. Tekstissä käytetään myös jonkin verran slangisanoja. Kirjaa oli mielenkiintoista lukea ja minua kiinnostaa ylipäätään muiden maiden tapakulttuuri. Kirjan perusteella minulle avautui uusia mielenkiintoisia matkakohteita, joihin haluaisin tulevaisuudessa matkustaa.

sunnuntai 17. huhtikuuta 2016

Gulliverin retket ja Candide

Valistuksen ajan tunnetuimpiin teoksiin kuuluu Jonathan Swiftin Gulliverin retket ja Voltairen Candide. Valistuksen aikana kirjoissa fakta tuli mielikuvituksen edelle ja yhteiskuntaa kuvattiin usein satiiriseen tyyliin.

Jonnathan Swift syntyi vuonna 1667 ja kuoli 1778. Hänet tunnetaan parhaiten Gulliverin retkistä ja Tynnyritarinasta, mutta hän on myös tehnyt 150 proosatekstiä ja noin 280 runoa. Hän julkaisi teoksensa usein anonyyminä tai salanimen takaa.

Gulliverin retket jaetaan neljään osaan, joista tunnetuimmat ovat kaksi ensimmäistä, matka Lilliputtien maahan ja matka Jättiläisten maahan. Lilliputtien maassa päähenkilöt ovat Gulliver ja Lilliputtien johtaja. Laiva haaksirikkoutuu ja Gulliver on ainoa, joka selviää. Gulliver pääsee saarelle ja huomaa, että sen asukkaat ovat vain 6 tuumaisia. Hänet vangitaan ja viedään Lilliputtien pääkaupunkiin. Gulliver saa hallitsijan luottamuksen puolelleen ja lupaa auttaa Lilliputteja maan ongelmissa. Gulliver käsketään tuhoamaan naapurivaltion laivasto. Sen jälkeen hallitsija haluaa orjuttaa koko kansan Gulliverin avulla. Hän ei tähän suostu ja kuullessaan , että suunnitellaan Gulliverin salamurhaa hän lähtee naapurivaltioon Blefescujen luo. He ottavat hänet tyytyväisenä vastaan ja rakentavat Gulliverille laivan, jolla hän voi lähteä. Merellä kalastusalus löytää- ja pelastaa hänet. Gulliverin retket kuvaavat valistusaikaa hyvin. Se kuvaa satiirisesti sen ajan hallitsijoita, politiikkaa ja ihmisluontoa. Valistukseen kuului, että järki on mystiikan edellä eikä se toteudu tässä, kun Lilliputtilaiset ovat vain 6 tuumaisia. Gulliverin retkiä pidetään usein lasten satukirjoina, mutta kuitenkin Jonathan Swift halusi korostaa nyky-yhteiskunnan toimintaa ja mitä se tekee väärin.

Voltaire syntyi vuonna 1694 ja kuoli 1778. Hänen tunnetuin teoksensa oli Candide. Hän oli Ranskalainen kirjailija ja filosofi, joka kannatti ihmisoikeuksia. Hän tuotti näytelmiä, runoutta, novelleja, esseitä, historiallisia- ja tieteellisiä teoksia.

Candiden päähenkilöt olivat Candide, Kunigunde, professori Pangloss, Cacambo ja Martin. Candide suutelee paronin tytärtä Kunigundea ja hänet karkotetaan linnasta. Hän kohtaa matkalla kaiken pahan, kidutuksen, kuoleman ja ahneuden. Hän seikkailee ympäri Eurooppaa ja päätyy Lissaboniin, missä hänet ja professori Pangloss aiotaan hirttää. Orjana oleva Kunigunde kuitenkin saa Candiden vapaaksi ja he lähtevät kohti Etelä-Amerikkaa. Buenos Airesissa paroni ottaa Kunigunden huostaansa ja Candide saa palvelijan ja heidät lähetetään matkoihinsa. He saapuvat Eldoradoon, missä kaikki on täydellistä. He ottavat mukaansa jalokiviä. Candide ja Cacambo erkanevat. Cacambo lähtee vapauttamaan Kunigunden jalokivillä ja sopivat tapaamisen Venetsiaan. Candide palkkaa matkaseurakseen filosofi Martinin. He kiertelevät ympäri Eurooppaa ja saapuvat Venetsiaan. He tapaavat Cacambon, joka on ryöstetty ja joutunut orjaksi. Candide ostaa hänet takaisin ja lähtevät kohti Konstantinopolia, missä Kunigunde on. Matkalla sinne he näkevät yllättäen Panglossin ja pelastavat hänet. Heidän varansa ovat loppu ja jäävät Konstantinopoliin asumaan.

Kirja kuvaa valistuksen aikaa hyvin kuvailemalla satiirisesti sen ajan yhteiskuntaa. Toisaalta valistukseen kuuluu ihmisoikeudet eikä se näy kirjassa.

Molemmat kirjat olivat ihan viihdyttäviä ja helppolukuisia. Kirjoihin pääsi heti kiinni, mutta mitään suuria ajatuksia romaanit eivät minussa herättäneet.


perjantai 30. lokakuuta 2015

Kirja essee Jevgeni Zamjatin : Me


 

 

 

                                                 Me

 

Jevgeni Zamjatinin Me on vuosina 1919 – 1921 kirjoittama tieteisromaani. Teosta ei julkaistu Neuvostoliitossa, mutta Zamjatin onnistui toimittamaan sen ulkomaille, jossa se ilmestyi esim. englanniksi, ranskaksi ja tsekin kielellä. Kirjan takia hänet karkotettiin Neuvostoliitosta ja hän lähti Ranskaan, missä hän myöhemmin kuoli 30-luvun lopulla. Kirja julkaistiin Neuvostoliitossa vasta 1980-luvulla. Teoksella on ollut merkittävä vaikutus muihin myöhempiin tieteisromaaneihin, jotka kuvaavat tulevaisuuden yhteiskuntaa.

 

Kirja kertoo miehestä nimeltään D-503, joka on Ainoan Valtion asukas. Asukkaiden pitää noudattaa valtion asettamia tiukkoja sääntöjä eikä heille sallita vapaata tahtoa ja mielikuvitusta. Asukkaat asuvat läpinäkyvissä lasitaloissa, koska kenelläkään ei ole mitään salattavaa. Kirjan tapahtumat sijoittuvat Kaksisataavuotisen sodan jälkeiseen aikaan, josta on selvinnyt vain 0,2 % alkuperäisestä määrästä. Ainoa Valtio on rajattu vihreän muurin sisäpuolelle.

 

D-503 on tavallinen asukas, joka rakentaa integraalia eli avaruusalusta, minkä tarkoituksena on viedä Ainoan Valtion sivistys muille planeetoille. Kirjan alussa D-503 tottelee rutiininomaisesti sääntöjä ja ylistää valtiota. Hänellä on myös rakastaja, O-90. Hän kuitenkin tapaa naisen, I-330, joka rikkoo kaikkia sääntöjä kuten juo alkoholia ja harrastaa seksiä lipukkeista huolimatta. Hän kuitenkin rakastuu häneen ja alkaa näkeä unia, mikä on merkki mielisairaudesta. D-503 saa selville, että I-330 aikoo kaataa Ainoan Valtion hallituksen. I-330 vie salaa D-503 muurin ulkopuolelle tapaamaan ihmisiä, jotka asuvat muurin ulkopuolella. D-503 haluaa mukaan vallankumoukseen vapauttamaan valtio diktatuurista. Ensin vallankumoukselliset kapinoivat valtion johtajaa vastaan ja yrittävät kaapata integraalin mikä kuitenkin epäonnistuu. Ainoa Valtio järjestää kaikille asukkaille operaation, joka poistaa mielikuvituksen. Ensin D-503 innostuu ajatuksesta, mutta I-330 muuttaa hänen mielipiteensä. Valtion johtaja kutsuu D-503:n luokseen ja hän kuitenkin tunnustaa kaiken. Kaikille asukkaille tehdään operaatio ja D-503 ilmiantaa I:n. I ja kaikki muutkin kapinalliset tuomitaan kuolemaan.

 

Kirjaa ei julkaistu Neuvostoliitossa, koska katsottiin, että se kuvasi heidän omaa yhteiskuntaansa ivallisesti.  Kirja julkaistiin Neuvostoliitossa vasta 1980-luvulla.Se oli dystopiakirjallisuuden edelläkävijä. Ihmiskunnan tulevaisuus on kiehtonut kautta aikojen kirjallisuudessa. Dystopia voidaan määritellä tulevaisuuden epätoivotuksi yhteiskunnaksi, unelmayhteiskunnan vastakohdaksi. Teoksella on ollut merkittävä vaikutus muihin myöhempiin tieteisromaaneihin, jotka kuvaavat tulevaisuuden yhteiskuntaa kuten George Orwellin romaani 1984. Tänä päivänä erittäin suosittu Nälkäpeli kirjasarja on nuorisolle suunnattua dystopiakirjallisuutta.

 

Mielestäni kirjaa oli paikoitellen vaikeaa lukea, koska kirjailija käyttää paljon vertauskuvia ja pohdiskelua.

tiistai 21. heinäkuuta 2015

Ole sinä, niin minä olen - runo

Ole sinä töissä, niin minä olen lomalla. Ole sinä pimeys, niin minä olen valo. Ole sinä ilta, niin minä olen aamun kajo. Jos sinulla on kiire, minulla on aikaa. Jos sinä et jaksa, niin minä kannan. Silloin sinä otat ja minä annan. Ole sinä hymy, niin minä olen nauru. Ole sinä koti, niin minä olen matka. Ole sinä kuu, niin minä olen tähdet. Jos sinä jäät, niin minä lähden.

perjantai 19. kesäkuuta 2015

torstai 14. toukokuuta 2015

Sattumia

Sattumia kohtaus " Neljä kuvaa siitä miten ihminen ällistyy kuullessaan yllättäen uuden ajatuksen " oli mielestäni ihan hyvä ja hauska. Se oli alkuun yllättävä ja sen jälkeen se toisti itseään. Kohtauksessa tuli henkilö lavalle ja häntä haukuttiin paskaksi, jonka jälkeen hän kaatui kuolleena maahan. Kohtaus eteni saman kaavan mukaan kaikkien henkilöiden kohdalla. Kohtauksessa henkilöt eivät kestä negatiivista arvostelua ja se tulee niin suurena järkytyksenä, että he kuolevat. En muuttaisi teatterin toteutusta mitenkään. Se oli mielestäni erittäin toimiva ja hyvin toteutettu. Se oli sopivan mittainen eikä missään vaiheessa kyllästynyt. Tunnelma oli humoristinen. Näyttelijät olivat hyviä ja sopivat hyvin rooleihinsa. He eläytyivät erinomaisesti suorituksiinsa. Lavastus, puvustus, ääni ja valot olivat mielestäni todella hyvät ja tukivat hyvin näytelmää.